Kemikaalikuormasta eroon: Mitä on tapahtunut maalis-joulukuun välillä?

Maaliskuussa aloin lukea Kemikaalicocktail-blogia tarkemmin, ja kahlasinkin koko blogin kirjoitukset läpi viikossa (niin, taisi olla joku tentti tulossa). Blogi sai minut miettimään omia valintojani ja käyttämieni tuotteiden kemikaaleja. Päätin silloin, että jotain muutosta on tapahduttava.

Ruokapuolella monet käyttämistäni tuotteista on vaihtunut luomuun. Jugurtti on vaihtunut luomuviiliin, kananmunat ostan luomuna, kuten myös rypsiöljyn. Myös viljatuotteet ostan aina kuin mahdollista luomuna. Ainoa, jossa vaihto tulee liian kalliiksi on hedelmät ja vihannekset. Tosin porkkanoita kyllä olen ostellut luomuna.

Lisäksi isäni osti syksyllä kokonaisen poron lihat (vain 8,5 euroa per kilo!!!), joten kaupasta ostettuja naudan ja broilerin lihoja on voinut korvata niillä. Poimin myös kesällä pakastimen mustikoita ja puolukoita täyteen, joten ei tarvitse ostella kaupan pakastemarjoja. Hilloja en valitettavasti ehtinyt poimimaan tänä kesänä:( Yksin asuessani ostaisin todennäköisesti myös hedelmät yms. luomuna, mutta koska maksamme poikaystäväni kanssa ruuat puoliksi, en voi häntä pakottaa ostamaan kaikkea luomuna, koska kyllähän ne hinnat ovat sen 2-3 kertaa kalliimmat. Joten olemme päätyneet siihen, että noita hitaammin kuluvia tuotteita ostellaan luomuna. Oikeita ja hyväpalkkaisia töitä odotellessa:)

Kosmetiikkapuolella olen vaihtanut suihkusaippuan, käsisaippuan, deodorantin ja huulirasvan luomumerkkeihin. Kolme ensimmäistä on Urtekramin, jota paikallinen S-ryhmän jättimyymälä on ottanut mukavasti valikoimiinsa. Käytän myös silloin tällöin Urtekramin shampoota ja hoitoaineitta, valitettavasti vaalennetuille raidoille ei tuo hoitoaine auta, joten toistaiseksi arkena tulee käytettyä vielä normaaleja shampoita.  Huulirasva on Weledalta, jota löytyy paikallisesta Kickistä. Kicks näytti ottaneensa valikoimiinsa myös muita luomukosmetiikan tuotteita, joten taitaa mennä myös kosteusvoide ja kasvojen puhdistustuotteet vaihtoon, kunhan edelliset loppuvat. Valitettavasti meikit ovat ihan normaaleja, täällä pohjoisessa kun ei valitettavasti tällä saralla valikoima päätä huimaa... Pitäisi tutustua paremmin nettikauppojen valikoimiin, jos jollain on hyviä linkkejä, saa laittaa kommentteihin:)

Siirit vol. 2

Sukat valmistuivat kyllä jo viime viikonloppuna, mutta julkaiseminen vähän kesti. Kuvalla ja sukkien todellisella värillä ei kyllä oo mitään tekemistä toistensa kanssa...


Siiri-sukat
Lankana Gjestal Maija
Koko n.37
Puikot 2,5 mm

Käsityömessujen saalis

Joskin kovin maltillinen sellainen. Pysyin tiukasti listasssa, enkä sortunut kuin kahteen kerään Zitron Trekkin pro natura-lankaa. Ostoslista oli kovin tarvikepainotteinen, kun noita lankoja tuli hankittua vastikään ja vanhoja Novitan lankoja pitäisi saada kulutettua pois.


Mukaan lähti lankojen parsinneuloja, kerroslaskuri, 2,5 ja 3,0 mm Addin bambusukkapuikot sekä 3,0 mm/100 cm Addin pitsipyöröpuikot. Lisäksi ostin pari puista kapustaa.

Lisäksi sain kaveriltani synttärilahjaksi Novitan Marjaretkilankaa ja Addin bambusukkapuikot.


Lisäksi olisi tehnyt mieli ostaa Drops Alpacaa yhteen villatakkiin, jonka ohjeen löysin Ravelrysta, mutta projektin suureellisuus hieman mietitytti. En ole vielä aivan varma, jaksaisinko tehdä noin iso hommaa valmiiksi:D Kun joskus sukan tai lapasen toinen kappale tuottaa tuskaa... Ja saahan ne langat sitten tilattua vaikka netistä.

Uutta lankaa<3

Tässäpä muutaman viikon takaisia hankintoja,
Maijat, Kamenat ja puikot Tapion kaupasta, vasemman puolisin vyyhti Jyväskylän syysmarkkinoilta.



Maijasta on tekeilla sukat, Kamenasta tulee Zetor-huivi. Tänä viikonloppuna tulee varmaan taas tehtyä hieman hankintoja, sillä suuntana on Oulun kädentaitomessut.

Sadon ensimmäiset sukat

Sukkasato on jo toista viikkoa ollut käynnissä, ja sain nyt vasta ensimmäiset sukat valmiiksi. Perjantaina oli tentti, joka järjestettiin viimeistä kertaa ikinä, joten pientä paniikkilukemista on ollut ilmassa. Ja huonostihan se tietysti meni, ehkä proffa antaa tenttiä vielä kerran, jos oikein nätisti pyytää.

Lauantai hurahti mökillä, puolukassa ja polttopuiden/ metsän raivauksen parissa:) Itse kyllä lähinnä keskityin puolukoiden poimimiseen (saalis melkein 5 kiloa!)ja eväisiin. Tänään kukaan ei enää ollut oikein innostunut metsätöistä, niin päätettiin jäädä vain loikoilemaan mökille, ja sainkin sitten sukat valmiiksi.


Siiri-sukat
Lankana Novita Wool n. 75 g
Koko n.38
Puikot 2,5 mm

Sukat tulevat itselleni unisukiksi, jostain kumman syystä syyskuun alun jälkeen uni ei tule ilman villasukkia:)

Arvontavoitto:)

Tälläistä posti kiikutti pari päivää sitten laatikkooni:




Osallistuin taannoin Secret Wardrobe-blogin arvontaan, ja kerrankin arpaonni osui kohdalleen.

Kahvikissan banaanileivokset

Kun banaanit mustuvat pöydällä silmissä, kannattaa kokeilla tätä. Aiemmin olen tehnyt tätä lapsuudenkotoa löytyvällä reseptillä, mutta koska resepti on siellä ja minä täällä, ja vanhemmatkin ovat reissun päällä, täytyi turvautua googlen apuun. Ohjeen otin Hellapoliisilta. Todennäköisesti aivan sama kuin äidiltä löytyvä resepti.



Puolitin aineet (paitsi kuorrutteen), koska alkuperäinen ohje on n. 50-60 senttiselle pellille, itselläni on 30 cm. Jos haluat paksumman ja ei-läpinäkyvän kuorrutteen, tuplaa alkuperäisen ohjeen määrät.

Kahvikissan banaanikakku (puolitettu)

150 g voita
2 dl sokeria
2,5 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
2 banaania
0,5 dl vahvaa kahvijuomaa

Kuorrutus:
5 dl tomusokeria
5 rkl kahvia tai kahvilikööriä

Koristeeksi:
kahvinpapumakeisia tai jotain muita suklaakoristeita

Vaahdota rasva ja sokeri, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää taikinaan soseutetut banaanit yhdessä jäähtyneen kahvin kanssa. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 175 asteisessa uunissa n 25 minuuttia. Sekoita notkea kuorrute tomusokerista ja kahvista ja levitä se kakkulevylle. Leikkaa levy paloiksi ja viimeistele kahvinpapumakeisilla.

Kaalikin maistuu hyvältä, kunhan voita, kermaa ja siirappia on tarpeeksi.

Tänään avattiin virallisesti loppukesän ja syksyn kaalikäärylekausi. Viime vuonna kääryleitä päästiin maistamaan vain kaksi kertaa. Tänä vuonna on tarkoitus parantaa roimasti. Minkä tahansa uuden alottamiseenhan yleensä liittyy erilaisten hankintojen tekeminen (ainakin omalla kohdallani); nyt hankittiin iiso kattila. Kaalin keittäminen on aika hankalaa, jos kaalin ja kattilan reunan väliin ei mahdun kunnolla edes hankala. Kuuman veden päälle saaminen ei ole kivaa, ei edes pienissä määrin.

Ohjeen bongasin Pastanjauhajien blogista viime syksynä, kun metsästin ohjetta kaalikääryleisiin. Tällä ohjeella saa maailman parhaita kaalikääryleitä! Voittavat todennäköisesti äitisi tai mummosi tekemät (jos he eivät ole käyttäneet samaa reseptiä:)) Huono puoli on se, että tällä ohjeella saa kääryleiden paistoon kulumaan puoli päivää, mutta ovat kyllä sen arvoisia, jos vaan aikataulu antaa periksi.

Meillä kaalikääryleet nautitaan ihan sellaisenaan, kuten askeettisesta kuvasta voi huomata:)



Kaalikääryleet - mamma mia (Kootut kokkaukset, Mysi Lahtinen, Otava, 1991)

Kaalikääryleet ovat se toinen herkku, jota kukaan ei ole koskaan onnistunut valmistamaan niin kuin äiti silloin ennen. Se toinen sortti on tietysti lihapullat. Äidin kaalikääryleet, äidin lihapullat - voi kun sais vielä kerran elämässään.
Melko lähelle lapsuuden kaalikääryleitä pääsee seuraavan ohjeen avulla:

iso kaalinpää
1/2 kg tavallista jauhelihaa
2 dl kypsää riisiä
4 dl kermaa
siirappia
4 lihaliemikuutiota
valkopippuria
suolaa
2 munaa
voita

Kermaa tarvitaan neljä desilitraa eli kaksi purkillista. Kerma ei saa olla mitään kevytkerman litkua vaan paksua vispikermaa. Jos oikein hirvittää, voi toisen purkin kohdalla panna silmät kiinni. Pois sitä ei saa jättää, muuten kääryleistä tulee vaimon kaalikääryleitä.
Keitä kaalia suolattomassa vedessä sen verran, että lehdet vähän laiskistuvat. Nosta kaalinpää vedestä valumaan äläkä kaada keitinvettä pois. Lehdi kaali. Silppua sisimmät pikkulehdet jauhelihan, munien ja kypsien lihaliemessä keitettyjen riisien joukkoon ja mausta täyte valkopippurilla, suolalla, siirappi- ja kermatilkalla.
Kuumenna korkealaitainen pelti uunissa sillä aikaa, kun kiehautat pari kolme desilitraa kaalinpään keitinveteen tehtyä lihalientä.
Ota pelti uunista ja sulata siinä reilusti voita saman tien. Rullaa kääryleet pellille ja ennen kuin pistät sen uuniin käännä kääryleet nurin niskoin. Paista niitä 225-asteisessa uunissa niin kauan, että ne ovat melkein kärähtämäisillään.
Vedä pelti ulos ja valele kaalikääryleitä langanohuella siirappinorolla ja vähän paksummalla kermalurituksella. Käännä sitten kääryleet ja pane pelti taas uuniin.

Kun toinenkin puoli on valeltu ensimmäisen kerran ja kääryleet taas käännetty, pitää lämpöä vähentää alle 200 asteeseen. Sitten paistetaan, valellaan ja käännellään kermalla ja toisinaan siirapilla, välillä kaalin keitinveteen tehdyllä lihaliemellä ja pannulle valuneella tummankiiltävällä nesteellä.
Parin tunnin kumartelun ja paistamisen jälkeen käännetään lämpö uunista kokonaan pois. Kääryleet jätetään uuniin hautumaan omia aikojaan.
Nyt on keittiössä niin ihana tuoksu, että on ihan pakko maistaa. Kääryleet maistuvat hyvälle, mutta eivät vielä alkuunkaan äidin kaalikääryleille. Niitä saadaan valitettavasti vasta huomenna.
Nosta pelti kylmään paikkaan ja peittele se turvaan. Pane kupillinen kaalinkeittovettä jääkaappiin ja heitä loput menemään.
Lykkää pelti sitten huomenna hyvissä ajoin ennen päivällisaikaa uuniin, valeltuasi kääryleitä sitä ennen jääkaapissa olleella kaalivesitilkkasella ja kermalla. Kuumenna kääryleitä miedossa lämmössä. Silloin ne saavat sen oikean, äidin kaalikääryleiden maun."

(Itse käytin vain yhden lihaliemikuution neljän sijaan aromivahventeen takia. Lue lisää täältä.)

Mustikkapiirakkaa:P

Mitäpä sitä muuta mustikoista voi tehdä kuin piirakkaa. Varsinkaan puoliraaoista, joita oli pakko kerätä, kun kypsiä ei vielä ollut:) Olivat ne sentään jo sinertäviä, eivätkä viininpunaisia (tai vihreitä).Alkuperäinen ohje löytyi epämääräisen googlettelun jälkeen täältä.

Olen testimielessä nyt muutaman kerran ostanut luomukanan munia. Enkä taida enää taviksiin palata. Munien haju, maku ja väri on paljon "aidompi". Harvemmin tavalliset kanan munat värjäävät taikinan niin keltaiseksi kuin luomumunat tekevät. Kalliimpiahan ne ovat kuin tavalliset, mutta aika harvoin niitä tarvitsee, joten kovin suuri menoerä niistä ei pääse muodostumaan.

Mustikkapiirakka


Pohja/muruseos:

250 voita
8dl vehnäjauhoja
3dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2tl soodaa
2tl vanilliinisokeria
1 luomumuna
2dl kermaviiliä

Täyte:

2prk rahkaa
2 luomumunaa
1½dl sokeria
2tl vanilliinisokeria

Pinnalle:

mustikoita (n.7dl)

Sekoita kaikki kuiva-aineet keskenään. Sulata rasva ja sekoita kuiva-aineiden sekaan. Ota noin 5 desilitraa muruseosta syrjään. Sekoita taikinaan muna ja kermaviili. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle.

Sekoita täytteen ainesosat keskenään ja kaada pellille. Ripottele pinnalle marjat. Ripottele päälle syrjään ottamasi muruseos (ja jos unohdit sen, ei se haittaa).
Paista 200 asteessa uunin keskitasossa noin 30-40min.

Caipirinha-juustokakku

Onpas edellisestä postauksesta vierähtäny aikaa...

Tein tätä kakkua juhannuksena mökillä. Ohjeen olen ottanut Hellapoliisin sivuilta, mutta alunperin ohje on löytynyt SantaMarian ohjevihkosesta. Itse olen kyseisen vihkosen laittanut hukka-nimiseen paikka, mutta onneksi netti pelastaa aina. Kakku on ihanan kirpeän raikas ja sopikin erinomaisesti kesään ja grilliherkkujen kaveriksi. Itse tein kakun kaksinkertaisena.

Hyydykekakkuja on melko helppo tehdä mökkioloissakin, kunhan on jokin kylmä paikka, jossa kakun saa hyytymään ja säilymään. Lisäksi kakun säilytys on helpompaa kuin kermalla koristeltujen täytekakkujen, kun ei tarvitse varoa, ettei esimerkipursotukset sotkeennu ja kakun sää säilöttyä pienempään tilaan. Meillä on mökillä onneksi jääkaappi ja kellari, joten kylmäsäilyttäminen onnistuu helposti.



Caipirinha-juustokakku

Pohja:
200 g piparkakkuja tai digestivejä murustettuna
100 g voita tai margariinia sulatettuna

Täyte:
5 liivatelehteä
2,5 dl Flora vispiä/kermaa vaahdotettuna
200 g vaniljan makuista tuorejuuston tyyppistä kasvirasvavalmistetta
1 pss Santa Marian Caipirinha Drink Mix -seosta
3 dl tomusokeria
1 rkl vaniljasokeria
1/2 dl kylmää vettä

Murusta piparit/keksit esimerkiksi pienessä pussissa lihanuijalla hakaten, tai monitoimikoneen leikkurinterällä.
Sulata rasva, sekoita nämä keskenään ja taputtele leivinpaperirinkulalla vuoratun irtopohjaisen kakkuvuoan pohjalle, jonka halkaisija on noin 22 cm.

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen.
Vatkaa Flora vispi vaahdoksi, lisää joukkoon vanilja"tuorejuusto," sekä Caipirinha-drinkkijuomaseos.
Mausta tomusokerilla ja vaniljasokerilla.
Kuumenna vesi mikrossa tai kasarissa kiehuvaksi, liuota joukkoon vedestä puristetut liivatelehdet, anna jäähtyä hetki.
Lisää liivateseos ohuena nauhana täytteeseen koko ajan sekoittaen.
Kaada täyte vuokaan pohjan päälle, anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti tai yli yön.
Koristele hedelmillä ja/tai marjoilla.
Sivele pinta halutessasi Hyytelösokeri-vesiliemellä, tai Hyytelösokeri Multi-liemellä. Näiden käyttöohjeet löydät pakkauksista.

Huom. tuo DrinkMix löytyy siis yleensä taco- ja tortillahyllystä. Vanhempani olivat käyneet ostamassa tarvikkeet, ja sitten oli puoli cittarin henkilökuntaa etsinyt kyseistä tuotetta, kun kellään ei ollut ollut oikein hajua, mistä kyseinen tuote löytyisi, ja tietenkin pahimpaan juhannusruuhka-aikaan vielä...

Leipäjuustoa kahvissa, parasta<3

Aah, loistava kevät/kesä päivä takana. Päivä vierähti eläinpuistossa käydessä, näin suden pentuja, orvon karhun pennun ja leikkisän jääkarhun. Illalla kävin vielä pyöräilemässä puistossa ja syöttämässä lintuja, joita tosin ruoka ei kiinnostanut. Missä ovat pullasorsat kun niitä kaivataan. Illan vielä kruunasi täydellinen herkku; leipäjuustoa kahvissa uitettuna.



Leipäjuuston tulee nimen omaan olla LEIPÄJUUSTOA, ei juustoleipää. Juusto leipä on tavallista leipää, jonka päällä on juustoa.
Leipäjuuston tulee myös olla kotoisin Niemitalon juustolasta. Muut ovat mielestäni aivan liian suolaisia/pahoja, ja kieltäydyn ostamasta mitään sellaista, missä lukee juustoleipä pakkauksessa. Ja mielellään siis paikan myymälästä ostettua, jolloin sitä saa muovipussissa, ei mitään vakuumipakattua. Muovipussissa oleva on niin paljon tuoreemman makuista ja koostumus on aivan eri eli parempi.

Joskus pitäisi kyllä tehdä myös muuta kuin tuota kahvissa uitettua, kermassa haudutettu juusto kera hillojen (siis lakkojen) on myös aivan ihanaa:P

Maistuuko leipäjuusto? Jos maistuu, millaisessa muodossa?

Tähän sitä on tultu: G pitäisi aloittaa

Uskomatonta kyllä, kaikesta huolimatta tämä tyttö alkaa pikkuhiljaa pakertaa gradun parissa. Kysäisin pari viikkoa sitten asiasta proffaltamme, ja koska itselläni ei ollut mitään kummoisia ideoita aiheeksi, hän sitten ehdotti aiheitta minulle.

Eli aihe on, mutta muu (metodit, aineiston hankinta yms.) on vielä arvoitus. Pitäisi vissiin käydä tapaamassa proffaa, jotta saisi hieman valaistusta asiaan.

Tavoitteena on valmistua jouluun 2010 mennessä. Minunhan pitäisi valmistua oikeasti keväällä 2010 eli vuoden päästä, mutta vaihdossa olemisen ja ainejärjestöaktiivisuuden sekä ihan puhtaan laiskuuteni takia valmistuminen todennäköisesti siirtyy puolella vuodella.

Todennäköisesti tästä blogista tulee gradu-ahdistuksen valituspaikka:D

Matkakohteiden top 5

Koska juuri parhaillaan pitäisi kovaa vauhtia vääntää case-harjoitusta yhelle laskiksen kurssille, päätin hieman unelmoida. Aihe on sinällään ajankohtainen, sillä aiomme poikakaverini kanssa matkustaa elo-syyskuun vaihteessa jonnekkin päin Keski-Eurooppaa. Todennäköisesti Saksaan. Tosin tämä voi kaatuu 90 prosentin varmuudella rahapulaan, meillä kummallakaan ei ole tullut vielä varmuutta kesätöistä.
Idean listaukseen sain Mungolife-blogista. Kyseinen haaste on kyllä tainnut kierrellä myös muita blogeja.

Mutta siis, tässä unelmieni matkakohteiden top 5:

1. Itävallan alpit ja Tiroli




Oon aivan rakastunut varsinkin noihin kesäisiin Alppeihin. Vuoristopurot, vesiputoukset, vehreä luonto alempana, jäätiköt yms. Olis niin ihana ajella vaan viikkopuolitoista ympäriinsä ja yöpyä söpöissä pikkualppikylissä. Olin siis vaihdossa kyseisellä seudulla ja pakko olis päästä pian sinne takas<3
(Kuvat siis omia)

2. Tibet, Himalaja, Nepal
Tää ois aivan täyttymys. Mulla on joku vuorifiksaatio. Ne on vaan niin mielettömiä.

3. Glacier Express, Sveitsi
Tämä on siis junarata, joka menee Sveitsissä jäätikköjen lomassa. Lisää voi lukea täältä.

4. Tokio

5. New York

Itse en niinkään välitä mistään rantakohteista, vaikkakin jotkut Väli-Amerikan saaret vois olla kyllä ihan siistejä. Itse tykkään vaan enemmän kaupunkilomista isoissa kaupungeissa, musta ois joskus niin siistiä asua jossain jättikokosessa suurkaupungissa, hyvin toimeentulevana tietysti;)

Wannabe texmexpizza

Teimme (tai no mä tein) viime sunnuntaina pizzaa, mutta kuvat ovat jääneet postaamatta. Tällä kertaa pohja onnistui loistavasti. Yleensä pohjan kanssa on aina vaikeaa, joko pohjasta tulee liian paksu (onko niihin ohjeisiin niin vaikea laittaa, minkä kokoiselle pellille ohje on tarkoitettu) tai tai taikinan koostumus on huono, yleensä liian tahmea.

Ohjeen otin Pastanjauhajien blogista. Kuten ohjeessa todetaan, kun tarkasti mittaa, koostumus on juuri sopiva. Itse punnitsin jauhojen määrän digitaalivaa'alla. Kohotuksen jälkeen käsissäni oli aivan täydellinen pieni taikinapallo, jota oli ilo kaulita. Täytteenä oli tomaattikastiketta(tomaattipyre, valkosipulia, suola, pippuri, mausteita maun mukaan), jota keiteltiin hetki kattilassa, Valion pizzajuustoa, texmexmaustejauheella maustettua jauhelihaa, ananasta ja poikaystävän pizzassa myös herkkusieniä.

Tässäpä hieman vaihekuvia:

Kaulitse pohja jauhotetulla pöydällä muutaman millin paksuiseksi ja siirrä se leivinpaperille.


Levitä pohjan päälle tomaattikastike ja juusto. Juusto voi jättää myös vähän täytteiden päälle ripoteltavaksi.



Levitä juuston ja tomaattikastikkeen päälle ruskistettu ja maustettu jauheliha, valutetut ananakset ja herkkusienet. Ripottele juustonloput päälle.


Tässä valmista pizzaa. Ota pizza aikaisemmin uunista pois, kuin minä otin. Juusto ehti hieman kuivua:(

Itselleni yleensä käy perinteiset "Onkohan tää kypsää, no pidän vielä hetken" ja sitten käy aina niin, että paistan aina sen hetken liian kauan.

Mutta hyvvää pizzaa oli. Tuo pohja on ihan täydellinen, jos tykkää tuollaisesta ohuesta pohjasta pannupizzapohjan sijaan. Itse tykkään vielä tehdä öljystä ja valkosipulista litkua, jota levittelen pizzalle, jos seuraavana päivänä ei tarvitse olla ihmiskontaktissa:D Poikakaveria ei lasketa, se joutuu aina kärsimään mun valkosipuliaddiktiosta.

Tuntitestausta: Afro Power Dance

Salillamme alkoi tällä viikolla uusi tunti: Afro Power Dance. Yleensä en pidä mistään vähänkään tanssituntia liippaavista tai mistään, missä pitäisi oppia jokin koreografia, mutta tämä tunti vaikutti niin rennolta, että uskalsin tunnille. Ja onneksi menin, tästä tunnista tuli heti yksi lemppareistani.



Afro Power Dance tunnin liikkeet perustuvat erilaisiin afrikkalaisiin tansseihin ja niiden liikkeisiin. Liikkeet ovat helppoja ja koreografia on todella yksinkertainen. Tunnilla ei ole myöskään ole tarkoitus tehdä jokaiselta yksityiskohdaltaan täydellistä tanssia vaan heittäytyä musiikin vietäväksi.

Tunneille tehdään isoja yksinkertaisia liikkeitä rumpumusiikin tahdissa. Huolimatta liikkeiden yksinkertaisuudesta, hiki tulee aivan varmasti. En ole ikinä ollut minkään tunnin jälkeen niin kokonaisvaltaisesti hiessä. Enkä ollut ainut. Afro Power Dancessä ei ole myöskään varsinaisia taukoja, vaan juomassa voi käydä omaan tahtiin. Tunnilla ei käytetä kenkiä, vaan tanssitaan avojaloin, jolloin myös jalkapohjien lihakset saavat reeniä. Tunnilla kannetaan muun muassa ruukkua pään päällä, vedetään rumia saappaita jalkaan tai soitetaan näkymättömiä rumpuja:)

Tunti ottaa erityisesti jalkoihin, selän ja hartioiden lihaksiin. Jos hartiat tai yläselkä on jumissa, kannattaa mennä AFD:n heilumaan ne pois:) Tunnilla voi heittäytä täysin rytmikkään musiikin vietäväksi ja keskittyä täysin omaan suoritukseen. Liikkeet ovat sellaisia, että kaikki näyttävät varmasti hieman pöljiltä:) Joten ei kannata miettiä, miltä tanssi näyttää. Mielestäni tämä tunti tekisi monelle naiselle hyvää, ei aina tarvitse miettiä miltä jonkin asian tekeminen näyttää, vaan heitäytyä hetkeen.


Oletko jo kokeillut kyseistä tuntia? Mitä pidit?

Kuva täältä.

Täälläkö muka kevät??

Hetki sitten ikkunasta näkyi tälläinen maisema. Ei kovin keväiseltä näytä.



Tänään tulossa vielä postaus eilisistä synttäritarjoiluista.

Jotkut ne vaan vanhenee

Eilen "juhlittiin" poikakaverin kaksvitosia, mitkään hullut bileet ne eivät olleet, siveellistä juopottelua spritellä ja kokiksella ennen kymmentä. Miten niin jotku on tulossa vanhaksi.

Tarjolle tein lakritsi-sitruunatäytekakkua. Täyteidean sain tästä Kinuskikissan täytekakusta. Lakritsikuorrutteen reseptin löysin Hellapoliisin blogista. Kakun sisältä löytyy siis Lemon curd-tahnaa ja Kick-karkeista tehtyä moussea. Käytin myös kuorrutteeseen Hopeatoffeiden tilalla kyseisiä karkkeja.





Ja kuten ylemmästä kuvasta voi huomata, onnistuin sotkemaan muuten erinomaisesti onnistuneen päällysteen tiputtamalla siihen pursotusvaiheessa kermaa päälle. Kyllä v'tutti kuin pientä oravaa.

Tarjolla oli myös kinkkupaprikapurjoemmental-kierteitä, ohje löytyy täältä.

Tuollaisten monimutkaisempien kakkujen leipominen on ihan hullun mukavaa. Olisi tosi kiva ostella myös erilaisia koristelutarvikkeita. Niiden avulla saisi tehtyä hienoja erilaisia kukkia koristeiksi (joilla voisi sitten peitellä pikku mokia...)

Viikonloppuna onkin tullut syöpöteltyä ihan urakalla, huomenna täytyykin mennä illasta käymään kuntosalilla.

Kädentaitomessujen saalista

Kävin tänään heti aamusta Kädentaitomessuilla. Messut olivat olleet auki vasta 20 minuuttia ja parkkipaikka oli jo melko täynnä. Tarkoituksenani oli ostaa lankoja ja puisia puikkoja, mutta eihän siellä ollut ketään niitä myymässä!!! Tosi paljon valmiiden tuotteiden myyjiä yms, mutta minä olisin halunnut hiplata ihania lankoja:(
Olin jo aavistellut tätä hieman etukäteen, sillä messujen esittelijälista vaikutti jo hieman huonolta, mutta kuvittelin siellä edes jonkun olevan myymässä, mutta ei.

Tyhjin käsin en kuitenkaan messuilta lähtenyt. Ostin Heinikasta skärppäykseen tarkoitettuja kortin kokosia papereita ja sellaisia tarrakirjaimia. Tarkoituksenani olisi tehdä vaihdostani pieni albumi, johon voisin kirjoitella ja liittää pientä sälää ja kuvia.





Noista papereista ei ole mitään hajua, mitä niillä tekisin, mutta olivat niin kivoja/värikkäitä/kimaltelevia, niin oli pakko ostaa.

Mutta nyt pitää alkaa väsätä illaksi synttärijuhlille pientä tarjoilua, niistä kuvia huomenna:)

Tenttiruhkaa

Ääh, huomenna olis yks kandivaiheeseen kuuluva tenttin, pitäs jaksaa vielä kerrata laskuja...
Puolentoista viikon päästä olis yks syventävien opintojen tentti, kurssilla olin jo viime keväänä, mut eka kerta ei mennyt läpi, ja lähinkin sit jo vaihtoon.
Siitä puolentoista viikon päästä pitäs palauttaa syventävän kurssin kolme case-harjotusta ja esittää niistä yks.
Siitä taas puolentoista viikon päästä olisi saman kurssin tentti...

Herää kysymys, miks en voinut suorittaa tuota kandivaiheen kurssia kunnialla sillon kun sen aika varsinaisesti oli?? Miksi en lukenut viime keväällä tuohon toiseen tenttiin paremmin????

Vinkkejä yliopistoon hakeville

Yliopostojen pääsykokeisiin lukeminen on parhaillaan vauhdissa, ja ajattelin jakaa omia kokemuksiani ja vinkkejäni yliopistoon hakeville. Itse pääsin kauppatieteisiin sisään vuonna 2005 suoraan lukiosta. Ulos en ole vielä päässyt:) Postaus samasta aiheesta löytyy myös Bisquits:n blogista. Omat ohjeet koskevat lähinnä kauppatieteellistä alaa. Muista aina tutustua voimassa oleviin hakuohjeisiin.

1. Valitse yliopisto (ja pääaine, jos haetaan suoraan pääaineeseen), jonne haluat opiskelemaan. Helsingin kauppakorkeakoulu ei ole Suomen ainut kauppatiedettä opettava yliopisto.

2. Kauppatieteisiin(eikä muillekaan suosituille aloille) ei pääse sisälle vähällä lukemisella. Ei, vaikka olisit selvittänyt lukion hyvin arvosanoin lukematta. Pääsykokeista ei enää selviä lukematta läpi.

3. LUE LUE LUE. Ennen pääsykokeita ei lähdetä ulkomaan matkoille. Kaikki aika käytetään lukemiseen. Tuhat muuta lukee jo muutenkin varmasti enemmän kuin sinä. Muista kuitenkin nukkua yöllä.

4. Mene valmennuskurssille. Se on paras ylioppilaslahja, jonka voit saada.
Valmennuskurssi on kuitenkin todella edullinen sijoitus tulevaisuuteen. Sijoitat 700 euroa ja pääset vuoden aikasemmin sisään ja pääset työelämään vuotta aikaisemmin. Vrt. 700 euron valmennuskurssi - vuoden palkka.

5. Valmennuskurssilta opit oikean vastaustekniikan, ja osaat lukea oikeita asioita.

6. Vuonna 2005 piti osata paljon yksityiskohtia ja listoja ulkoa SEKÄ myös kokonaisia lauseita.

7. Ed. kohdan takia tutustu myös aiempiin pääsykoekysymyksiin ja mieti mitä trendiä niissä on noudatettu ja mihin suuntaan kysymykset ovat muuttuneet (pienet yksityiskohdat-suuremmat kokonaisuudet). Tässä kohdassa valmennuskurssista on taas hyötyä.

8. Valitse vähintään kaksi alaa (laskis, markkinointi, johtaminen, matikka, kansis), jotka osaat täydellisesti. Itse esimerkiksi opettelin laskentatoimen kirjan ja laskut ihan perinpohjin.

9. Muista lähettää hakupaperisi.

10. Jos pääsykokeessa saa miinuspisteitä vääristä vastauksista, harkitse tarkkaan vastaatko. Tosin liika harkitseminenkin on pahasta. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata.

11. Älä puhu ennen pääsykokeita kenenkään sellaisen kanssa, joka vielä siinä tilanteessa kertaa. Aiheuttaa vaan turhaa paniikkia.

Ohjeet kuulostaa julmilta, mutta sitä se on. Muutaman kuukauden pänttäyksen jälkeen voit viettää loppukesän huojentuneena ja onnellisena odottaen loistavaa opiskeluaikaa tulevana Kylterinä (jos siis haet kauppatieteelliseen):)

Lisää ihania astiauutuuksia: Arabian Runo

Itselläni on aina ollut se ongelma, että mikään markkinoilla oleva astiasarja ei ole sykähdyttänyt niin paljon, että olisin sitä halunnut kerätä. Muiden haaliessa kalliita astioita, hommasin omani IKEAsta. Hyvin ovat selvinneet.

Mutta nyt ensin tuli Iittalalta Satumetsä (alempana postaus aiheesta) ja nyt Arabialta Runo.





Mikä ihana värien ja mustavalkoisuuden yhdistelmä. Itselleni noista tulee mieleen myös jotenkin mökkiastiat:) Taisi Satumetsä löytää voittajansa...

Kuvat: Arabia

Tuntitestausta: Les Mills BODYPUMP

Ehdoton lempituntini Les Mills:stä on Bodypump. Löysin lajin syksyllä 2007 ja sen jälkeen tunti on ollut ehdoton suosikkini. Bodypump on lihaskuntotunti, jossa lihaksia harjoitetaan painotangon avulla.

Tunnilla käydään läpi muun muassa reidet, selkä, rinta, vatsa, hauikset ja ojentajat.
BodyPump kestää tunnin, jonka aikana ehditään jumpata kymmenen eri biisin tahdissa. Yhden biisin aikana harjoitetaan aina yhtä lihasryhmää lämmittelybiisin jälkeen. Alussa on yhden biisin mittainen lämmittely ja lopussa venyttelyt.

Bodypumpissa ei ole mitään askelkuvioita, joten monimutkaisia koreografioita pelkääville tai inhoaville, tunti sopii mainiosti. Tunnin rankkuutta ja vaativuutta voi säätää laittamalla painoja oman kuntonsa mukaisesti.

Bodypumpissa mielestäni on parasta se, että siinä huomaa helposti oman editymisensä. Se on mahtavaa, kun voi taas lisätä hieman lisää painoja. Toisaalta on ärsyttävää, jos ei ole uskaltanut lisätä painoja vaan tehnyt vanhoilla, ja tunnin jälkeen on sellainen olo, ettei ole tehnyt tarpeeksi. Mieluummin siis pari kiloa liikaa painoja ja jättää lopussa tekemättä, kuin tehdä koko biisi liian pienillä painoilla.

Itselläni tuli vaihto-opiskelun takia aika pitkä tauko jumpassa käyntiin, joten olen taas joutunut aloittamaan hieman "alusta". Tällä hetkellä käytän seuraavia painoja:
1. Lämmittely 5 (7 seur. kerralla)
2. Kyykyt 9 tai 10
3. Rinta 4
4. Selkä 5
5. Ojentajat 4
6. Hauis 4
7. Askelkyykky en yleensä käytä painoja
8. Hartiat 5
9. Vatsat
10. Venyttely

Itselläni pumpissa on ongelmana käsien lihakset, vaikka kuinka treenaisin, tuntuu jo viidellä kilolla, etten yksinkertaisesti enää pysty. Kyykyt ja selkä on taas sellaisia, joissa pystyy lisäileen painoja reilusti.

Onkos lukijoissa muita Les Mills:n jumppiin hurahtaneita?

Satumetsän taikaa

Tämä on täyttä rakkautta ensisilmäyksellä. Löysin sen sattumoisin eksyessäni Iittalan-sivuille. Luulin, että Taika olisi se oikea, mutta olin väärässä. Satumetsä se on.





Mikä kuvio, raikkaat värit ihanat hahmot. Pakko saada.

Kuvat: Iittala

Ahkerointia ja bataattiröstiä

Huh huh, oonpas ollut tänään ahkera. Heräsin aamunkajastukseen jo kello 6.35 ja uni ei enää tullut silmään. No aikainen herätyshän on hyödynnettävä ja ensimmäiset koneet pyykkiä pyörivät jo seitsemältä pyykkituvassa. Pesin niiden perään vielä toiset kaksi. Sain vihdoin ja viimein pestyä pyykkikorin pohjalla pyörineitä vaatteita, jotka eivät oikein sovi mihinkään koneelliseen.

Kymmeneltä olin jo reippaana kaupassa ja päätin kokeilla tänään Jokapäiväistä leipää-blogissa ollut bataattiröstin ohjetta. Taiteilin lohesta kaveriksi medaljonkeja ja höyrytin hieman pakastekasviksia.



Ja ruuan maku? En itse ollut mitenkään erityisen ihastunut tuohon röstiin, jokin siinä vain tökki. Ja aina pääsee unohtumaan, että olen totaallisen kyllästynyt paistettuun loheen. Sain sitä yliannostuksen vielä kotona asuessani.
No tulipahan kokeiltua.

Nyt pitäisi vielä aktivoitua ja käydä ulkona ja/tai lukea kansantaloustieteen tenttiin. Kiinnostaa kiviäkin. Se kansis siis.

Tuntitestausta: Les Mills BODYATTACK(tm)

Laskettelukausi alkaa lähetä loppuaan, ja tilalle täytyykin löytää jotain muuta liikuntaa. Itselläni oli syksyllä 2007 (onpa siitä jo kauan!) opiskelijajäsenyys paikalliseen kuntokeskukseen, joka tarjoaa siis kuntosalia ja monipuolisia ryhmäliikuntamahdollisuuksia. Tuolloin käymiseni rajoittui Bodypumppiin, pilatekseen ja Bodybalanceen. Tämä keskeytyi kun lähdin vaihtoon, enkä vaan saanut syksyllä käytyä ostamassa opiskelijahintaisia lippuja.

Maanantaina kuitenkin repäisin, ja raahauduin hakemaan kymmenen kerran kortin ja menin ensimmäistä kertaa yli vuoteen pumppiin. Tuntui vielä torstainakin reisissä, kun en tajunnut laittaa tarpeeksi vähän painoja... Ahneellahan on tunnetusti paskainen loppu.

Tänään valitettavasti päivän ainoa Bodypump oli vasta puoli kahdeksalta illalla, jos siihen aikaan harrastan jotain rankkaa liikuntaa, voi olla varma, ettei uni tule helpolla. Vaihtoehdoiksi jäi siis Bodyattack, Bike60 (eli spinning 60 min) tai Bodycombat. Bike60 on ihan liian pitkä tälläiselle rapakuntoiselle, joten kahdesta ryhmäliikunnasta oli valittava. Pienen surffailun perusteella attack kuulosti siltä, että siellä olisi helpompi lusmuilla ja siinä on helpompi koreografia.

Ajattelin käydä testailemassa myös muita tunteja ja kirjoitella niistä sitten tänne. Ehkä joku muukin rohkaistuu kokeilemaan uusia kuvioita vanhojen tuttujen sijaan.
Eli tässä ensimmäinen osa Papaija testaa-sarjaa.
(Olipas pitkä alustus)

Menin tunnille, sillä mielin, että tulen kuolemaan siellä. Lämmittelyn aikana olinkin melko varma siitä, ja vilkuilin kauhuissani kelloa kauanko tunti kestää.
Bodyattackissa on siis juoksua (PALJON!!), hyppyjä, perus aerobic-liikkeitä, punnerruksia, vatsoja, kyykkyjä sekä askelkyykkyjä.

Tunnilla muodostettiin myös välillä rinki, jossa juostiin salia ympäri ja välillä kokoonnuttiin keskelle salia. Erään biisin aikana porukka jaettiin myös kahteen osaan, jossa vuorotellen tehtiin kahta eri liikettä.

Tunnin biisit ovat aika kovatempoisia ja alussa olikin aika vaikea pysyä mukana, kun liikkeet olivat vieraita ja olisi pitänyt todella nopeasti pystyä reagoimaan. Tunnilla olisi avuksi, jos omistaisi hyvän rytmitajun (tai edes sen rytmitajun). Ohjaaja näyttää kuitenkin liikkeistä myös kevyempiä versioita, joten jos tuntuu rankalta, voi tehdä niitä.

Syke pysyy kyllä korkealla koko tunnin ajan ja hiki tulee ihan varmasti. Jos ei kammoksu aivan täysin aerobictyyppisia tunteja ja haluaa hikoilla, kannattaa tunnille mennä. Sarjat eivät ole kuitenkaan mitenkään kovin monimutkaisia, jopa minä pysyin suurinpiirtein mukana. Henkilökohtaisesti inhoan kaikkia koreografisia tunteja ja minua ei saisi ikinä esimerkiksi Bodysteppiin tai Bodyjamiin.

Selvisin tunnin kuitenkin hengissä, ja aion todellakin mennä toistekkin. Mukaan kannattaa ottaa aerobic-kenkien sijaan kunnon lenkkarit, sillä tunnilla juostaan paljon. Tosin kannattaa tarkistaa omalta salilta, onko lenkkareiden käyttäminen sallittu. Ja kannattaa ehkä valmistautua siihen, ettei alussa näytä mitenkään maailman sulavimmalta, mutta kyllä se siitä. Itse ainakin välistä koikkelihdin vähän miten sattuu, kun tipuin hieman kärryikltä. Tunnista tuli hyvä fiilis, ja pystyi oikein tuntemaan kuinka rasva paloi ja kunto kasvoi:D

Hajooko pääsi?

Jos edelleen laskettelet/lautailet ilman kypärää, lue seuraava.

"Natasha Richardsonin perhe on kerääntynyt New Yorkiin ollakseen lähellä hengenvaarallisesti päänsä loukannutta näyttelijää. Useampien lehtitietojen mukaan näyttelijä on aivokuollut.

- Toivoa ei ole, perheystävä sanoi People-lehdelle tiistai-iltana.

- Fakta on, että hänen sydämensä lyö, mutta hän on aivokuollut.

Brittilehti Daily Mail kertoo, että näyttelijää pidetään elämää ylläpitävässä laitteessa, jotta läheiset voivat hyvästellä hänet.

Näyttelijän perheellä voi olla edessään vaikea tehtävä.

- Se ei ole vielä ajankohtaista, mutta heidän on irrotettava hänet (laitteesta), People-lehden lähde totesi.

Onnettomuus sattui laskettelureissulla Quebecissä. Richardson oli aloittelijoiden rinteessä harjoittelemassa laskettelua, kun hän löi päänsä.

Laskettelukeskuksen edustaja kertoo, että näyttelijä ei aluksi valittanut kipuja, vaan jopa vitsaili kaatumisestaan.

- Tuntia myöhemmin hän alkoi voida pahoin. Hän kärsi päänsärystä, joten lähetimme hänet sairaalaan. Verta tai muita merkkejä iskusta ei ollut.

Richardson lennätettiin tiistaina Montrealista New Yorkiin.

Aviomies Liam Neeson keskeytti välittömästi elokuvan kuvaukset ja matkusti vaimonsa sairasvuoteelle. Näyttelijäpariskunnalla on 13- ja 12-vuotiaat pojat."

Lähde: Iltalehti

Kypärä on useissa lajeissa erittäin halpa henkivakuutus. Ratsastuksessa on jo aivan itsestään selvää, että kypärää on käytettävä, jokainen myös tietää, miten paljon pyöräilykypärä päätä suojaisi. Mutta kuinka moni laittaa kypärän päähänsä laskettelurinteeseen lähtiessä, varsinkin jos se tapahtuu vain kerran pari vuodessa?

Suurin osa aktiiviharrastajista sitä käyttää, mutta itse olen huomannut, että monien lajia vähemmän, muutaman kerran talvessa, harrastavien päähän kypärä ei eksy. Se vahinko voi käydä aloittelijalle hitaissa vauhdeissa, puhumattakaan siitä kun nopeus kasvaa ja rinteet jyrkkenevät. Ja vaikka itse olisit "kaatumaton", voi rinteessä olla joku muu, jolla homma ei ole niin hallussa. Jokainen voi kuvitella, miten käy kun lyö pään jäiseen rinteeseen.


Kirjoittaja ei itse nouse hevosen selkään eikä suksille ilman kypärää.

LEVItystä

Viikonloppu vierähti kaverini kanssa Levillä. Lauantai meni vähän säädöksi, ja ei sitten enää ehdittykään rinteeseen. Kittilän Nesteellä kohdalla alko sataa räntäpaskaa taivaalta, joten ei menetty mitään. Laskemisen sijaan käytiin syömässä ihan loistavaa ruokaa, sekä löhöiltiin vaan mökillä leffan ja mässyjen kera. Miten jotkut on tulossa vanhaksi...



Sunnuntaina suunnattiin reippaana jo aamupäivästä rinteeseen. Kelikin oli ihan hyvä, +2-astetta ja taivaalta ei tullut mitään märkää. Aurinkoa ei vaan valitettavasti näkynyt, mutta kaikkea ei voi saada. Onneksi tajusin riisua yhden ylimääräisen fleecen pois (jonka tungin matkalla päälle), sillä pelkällä ohuehkolla fleecellä ja softshell-takillakin tuli jo välistä kuuma.

Osa rinteistä oli aika huonossa kunnossa, mutta onneksi muutama rinne oli tullut vähän vähemmän lasketuksi, joten viihdyimme sitten siellä. Kuvasato jäi vähän huonoksi, ja osa niistä vähistäkin näytti aika huonoilta, oli ollu vissiin asetukset vähän väärin... Oli kyllä mukava käydä vähän muuallakin kuin kotimäessä. Mutta täytyy kyllä myöntää, ettei nämä Suomen kotimaisemat vedä ihan vertoja viime kevään maisemille...

Listat - hyvä minä paha minä

Koska koulutöiden palautuksen deadline lähenee uhkaavasti, on pakko keksiä korvaavaa tekemistä. Ja mikä on sen mukavampaa kuin laatia turhan päiväsiä listoja:)

Hyvä minä
...kierrätän kaiken minkä voi (biojäte, muovi, metalli, lasi, sanomalehdet, keräyspahvi, paristot)
...en jätä laturia seinään
...en käytä stand by-tiloja (paitsi ks. seuraava lista)
...kuljin edelliset kolme vuotta joka paikkaan pyörällä
...en jaksa meikata ylipistolle (ei turhia kemikaaleja)
...käytän kaupassa aina kangaskassia
...ostan vähän vaatteita
...en juo kahvia
...söin monta vuotta luomunautaa
...käyn kaupassa kaksi kertaa viikossa
...en ota pitkiä kuumia suihkuja, mitä nopeammin sen parempi
...en juo maitoa, en ole ikinä osannut juoda sitä. Valehtelin jo joskus 5-vuotiaana hoitotädille olevani maidolle allerginen...
...en ymmärrä suomalaisten sokeaa uskoa siihen, että leipä on terveellistä, jos vaan paketissa lukee "Ruisleipä"
...en myöskään ymmärrä, millä tavalla 6-9 leipäpalan syöminen päivässä voi olla mitenkään erityisen terveellistä...
...en pidä valmisruuista, ja syön niitä harvoin

Paha minä
...kuljen nykyään harrastuksiin autolla (raahaa itse 7 kilsaa suuntaansa laskettelukamoja pyörällä)
...käyn nykyään myös autolla kaupassa
...käytän paljon kosteusvoiteita
...läppärini on aina auki
...kosmetiikan tilaileminen ulkomailta on ihan liian kivaa
...Suomi ei riitä minulle matkakohteeksi, haluan ulkomaille (lentokoneella)
...ostan vaatteita Hennesiltä ja GT:stä
...en syö enää luomulihaa (tosin itsestä riippumattomista syistä, liha tuli aiemmin tutulta tuottajalta)
...tuotan metallipurkkiroskaa ihan liikaa
...kosmetiikkani on ihan täynnä scheissea

Mitä tästä voi huomata, köyhänä opiskelijana olin paljon ekologisempi kuin nyt.

Kemikaalicocktail kihahti päähän

Olen aiemminkin vieraillut Kemikaalicocktail-blogissa syventymättä sen sisältöön paria ekaa tekstiä enempää. Muutama päivä taakse päin eksyin taas kyseiseen blogiin ja tylsyyksissäni (ts. välttelin opiskeluhommien tekoa) päätin alkaa lukea blogia alusta alkaen. Tämä selittääkin pienen blogihiljaisuuden, sillä tekstien läpi lukeminen on vienyt melkoisen paljon aikaa.

Tunnetustihan tieto lisää tuskaa. Varmasti suurin osa ihmisistä on jollain tasolla tiedostanut, minkä kaikkien myrkkyjen keskellä elämme, ja kaikki käyttämämme aineet eivät ole varsinaisesti mitään terveystuotteita. Itse olen esimerkiksi täysin Coca Cola Zero-addikti ja parhaimmillaan (vaiko pahimmillaan?) olen juonut sitä 1,5 litraa päivässä, joskus jopa enemmän. Voiko litku, jossa ei ole yhtään kaloria ja silti se on jonkun väristä ja maistuu jollekkin, olla muka terveellistä? Tuskin. Ja silti sitä on kaatanut satoja litroja elimistöönsä. Nyt kuvottaa.

Mutta mitä tällä kaikella tiedolla pitäisi tehdä? Alkaa elää kuin Kemikaalicocktailin Noora? Nakata juuri tilatut Dermosilin tuotteet menemään, sillä nekin sisälsivät epäterveellisiä ainesosia. Nakata vanhat meikit nurkkaan ja ostaa vain luomua? Luopua muovituotteista, sillä niistäkin irtoaa myrkkyä? Miten ihminen, jonka kaikki aamupalat ja välipalat koostuvat säilykehedelmistä ja muovipurkkiin pakatusta Ehrmannin rahkasta voi enää jatkaa elämäänsä? Säilyttää kännykkää jossain muualla kuin yöpöydällä?

Vai pitäisikö vaan alistua kohtaloonsa? "Ei sitä kuitenkaan voi kaikkea välttää", kuten äitini minulle kommentoi. Vai pitäisikö pyrkiä minimoimaan ne riskit, joihin voi itse vaikuttaa?

Kuten voi huomata tämän blogin kirjoittaja on aivan pihalla. Tästä aiheesta tulee vielä varmasti tekstiä lisää blogiin.

Dermoshopin tilaus

Heh, tajusin just, että oon saanut viikon sisällä jo kolme pakettia:) Tilasin nimittäin uuden mustekasetin tulostimeen, ja se saapui eilen. Valitettavasti kasetissa on jotain vikaa, se suttaa vieläkin noin sadan kokeilutulostussivun jälkeen edelleen paperit...

Kolmas pakettini sisälsi vartalonhoitotuotteita. Ostan suurimman osan kosteusvoiteista ja pesuaineista Dermoshopin verkkokaupasta. Tuotteet ovat riittoisia, sopivat iholleni ja hinta on mitä miellyttävin. Huono puoli Dermoshopissa on se, että tilauksen on oltava vähintään 50 euroa. Joko pitää tilata paljon tuotteita kerralla tai saada tilaukseen mukaan muita ihmisiä. Itse jaan tilaukset yleensä yhdessä äitini kanssa. Näin summa pysyy kohtuullisena, ja ei tarvitse alkaa säätää muiden ihmisten tilauksia.



Tällä kertaa paketista löytyi Voidesaippuaa, suihkugeeli E:tä, ihonhoitovoide E:tä keittiösaippuaa, kylmägeeliä ja energiavoide 35+ äidilleni. Tilaajalahjana sain vielä hammastahnaa, huulikiillon sekä muutamia shampoonäytepakkauksia.

Tuo Ihonhoitovoide E on ihan parasta vartalon kosteusvoidetta, jota olen ikinä kokeillut. Imeytyy nopeasti, ei tee ihosta tahmaista sekä saa ihon tuntumaan todella pehmeältä. Omaa kuivaa ihoani pitäsi jaksaa rasvailla jokaisen suihkukerran jälkeen, mutta ennen tuon rasvan löytämistä, se tahtoi jäädä. Kukapa haluaisi olla suihkun jälkeen tahmeampi kuin suihkuun mennessä. Ehdoton lempparini Dermosilin tuotteista.

Myös Suihkugeeli E on todella hyvää. Sitä ei tarvitse laittaa puolta desiä kerralla, pumppupullosta sitä ei voi vahingossa hulahtaa liikaa, se vaahtoaa, muttei liikaa. Lisäksi se huuhtoutuu hyvin iholta pois, vaikka sitä levittäisi kädellä iholle. Palmolivet sun muuten eivät tahdo huuhtoutua millään, jos niitä ei laita pesusieneen tms.

Voidesaippua on käsienpesufriikin pelastus, varsinkin jos käsienpesuaddiktion lisäksi omistaa erittäin kuivat kädet. Saippua on valmistettu kasviöljyistä.

Keittiösaippua on myös hyväksi havaittu. Kylmägeeli on kokeilussa. Laitan kylmägeeliä levottomiin jalkoihini, jos ne estävät nukkumisen. Jollain oudolla tavalla sen viilentävä vaikutus rahoittaa levottomat jalat...

Huulikiiltoa ehdin jo testailla, se maistui oudolta ja sävy (kupari) oli jotenkin outo. Hammastahnaa pitää jossain vaiheessa kokeilla.

Dermosilin hiustuotteisiin olen suhtaunut hieman skeptisesti. Olen niitä ihmisiä, jotka luottavat vain ja ainoastaan "kampaajatuotteisiin". Tosin tilaan nekin nykyään netistä. Pitäs ehkä rohkaistua kokeilemaan, tuskimpa ne hiukset kerrasta pilalle menee:)

Suora(sa)naista säästöä

Tajusin muutama kuukausi sitten, miten paljon halvemmalla voi saada meikkejä ja muita ihonhoitotuotteita brittiläisistä nettikaupoista. Tosin täytyy tunnustaa, että tämä löytö ei ole kosmetiikkalaskuani pienentänyt, sillä olen vain siirtynyt tilailemaan kalliimpien merkkien tuotteita. Kun kerta niin paljon halvemmalla saa.

Tilasin aiemmin Cliniquen liquid facial soapin ihon puhdistusaineeksi. Se raukka näytti niin yksinäiseltä vessan hyllyllä, joten pitihän sille tilata kaveri...



Feelunique.comista tilasin sille seuralaiseksi saman merkin mild clarifying lotionin. Samassa tilauksessa tuli myös Diorin Diorshow Unlimited-ripsivärikin.

En ole muutamaan vuoteen käyttänyt muita kuin kalliimpien merkkien ripsivärejä. Mielestäni ei ole mitään järkeä ostaa mitään 15-20 euron "halpiksia" kun muutaman euron lisäämällä tai samaan hintaan saa ulkomailta laatukamaa. Muissa merkeissä en ole niin tarkka. Tosin taitaa seuraavat meikkiostoksetkin tulla nettikaupasta, joten tuskin sieltä mitään Maybellineä mukaan tarttuu...

Pitailtaa

Aloitettuani blogin lupailin myös ruoka-aiheisia postauksia. Tässä välillä on kyllä tullut kokkailtua ja leivottua, mutta valmiit annokset eivät ole eksyneet kameran eteen. Tämän muistin onneksi ikuistaa muistikortille:)

Syötiin muutama viikko sitten taaksepäin poikaystävän kanssa pitaleipiä. Ja koska omaa erinomaisuuttahan kannattaa aina korostaa, kun se on vaan mahdollista, joten päätin sitten itse leipoa pitaleivät.



Pitaleipien ohje on Voisilmäpelin vanhasta blogista.

Leipien kanssa tarjolla oli paistettua kanaa, vihreitä paprikatäytteisiä oliiveja, tomaattisiivuja, lehtisalaattia, punasipulia, fetajuustomurskaa ja tsatsikia. Voisin syödä tsatsikia vaikka kuinka paljon. Valitettavasti sen aiheuttama valkosipulinen hengitys ei vaan ole oikein mukava, jos tarkoitus on myös oleilla muiden ihmisten parissa. Varsinkin kun tulee laitettua sitä ihan reippaalla kädellä.

Tsatsikin olen tehnyt ihan oman pään mukaan. Teen sen yleensä suoraan partaäijäpurkkiin, ja laitan sieltä sitä sitten tarjolle.

Tsatsiki
1 pieni purkki partaäijää
puolikas kurkki
valkosipulin kynsiä
öljyä
suolaa
sokeria
valkoviinietikkaa

Leikkaa/raasta kurkku suikaleiksi. Itse leikkaan veitsellä noin kolme senttiä pitkiä, puoli senttiä paksuja suikaleita. Laita ne siivilään valumaan (päälle voi ripoitella hieman suolaa). Sekoita sillä aikaa partaäijään suola, sokeri sekä öljy. Pieni valkosipuli (tai halutessasi purista) ja lisää se purkkiin. Valkosipulin ystävät voivat laittaa 2-3 kynttä, muille riittää 1-2 kynttä. Sekoita. Purista kurkuista kädessä vielä ylimääräiset nesteet pois ja sekoita ne tsatsikin sekaan. Sekaan voi vielä laittaa h i e m a n etikkaa, jos haluaa, mutta sen kanssa kannattaa olla varovainen.

Anna olla jääkaapissa miellään muutaman tunnin ajan. Itse teen tsatsikin yleensä sen päivän aamuna/aamupäivällä, kun aion sitä syödä.

Valamista:D

Jee, tänään oli vihdoin kandin työn esitykset. Oon niin helpottanu, että koko p*ska on vihdoin ohi. En oo viimiseen kolmeen viikkoon tehny mitään muuta kuin tehnyt tai miettynyt kandia. Nyt pitää vaan korjata viimiset pilkkuvirheet, kansittaa työ ja käydä tekemässä kypsyysnäyte.

Valmista kandidaattia tästä tytöstä ei vielä valitettavasti tule, sillä sivuaineen opinnoista puuttuu vielä 15 opintopistettä. Onneksi? ne voi suorittaa kolmella kirjatentillä. Pitäs vaan saada luettua niihin.

Välistä en kyllä olis uskonut tätä päivää näkeväni. Nyt vaan kauhulla odottaen gradun tekemistä, ens syksynä olis sekin eessä...

Ostamalla säästää.

Käytiin päivällä ostamassa mulle interistä footbalance-pohjalliset laskettelumonoihin ja muihin kenkiin. Ihmeellisen muotoiset jalkani eivät ole oikein asettuneet uusiin monoihini, joten täytyy kokeilla auttaisiko jalkani mukaan muotoilut pohjalliset ongelmaan.

Samalla reissulla käytiin hiplaamassa toisessa urheilukaupassa suksia. Olen koko syksyn ajan katsellut K2:n erästä naisten mallia sillä silmällä, mutta en ole raskinut ostaa. Kyseissä urheilukauppassa suksilla oli hintaa 249 euroa. Saksasta sukset saa 150 eurolla... Ongelmana on ollut, että 154 senttiä pitkiä suksia ei ole enää ollut myynnissä, joten täytyisi ottaa 159 cm.

No ajatus jätettiin hautumaan, kunnes kotiin tullessa aloin lukea sähköpostiini tulleita maileja, ja kerrankin aukaisin Conradin newsletterin ja MITÄ SIELLÄ LUKIKAAN. Kyseiset sukset JA side alkaen yhteensä 159 euroa. Ihan selvä merkki, että nyt on sukset tilattava:D Eikun selaamaan valikoimaa. Tiukan pohtimisen jälkeen päädyttiin poikakaverin kanssa tilamaan sukset poikaystävän suksiin menevällä siteella. Poikaystävälle menevien siteiden hinta on Suomessa 350 euroa. Nyt sukset ja kyseinen side maksoi yhteensä 339 euroa...

Eli käytännössä katsoen saatiin sukset mulle kaupanpäällisenä:D



Ihanuuteni ovat toisena vasemmalta eli 159 senttiä pitkät.

Nyt vaan odotellaan paketin saapumista. Postikulut ovat naurettavan halvat 25 euroa...

Kuvan lähde: Sport Conrad

Nyt sitä saa jo tapettinakin...

Marimekko ilmoitti aloittavansa yhteistyön italialaisen tapettifirman kanssa ja tuovansa markkinoille Marimekon kuoseilla varustettuja tapetteja. Mallistoon on tulossa vanhoja klassikkokuoseja sekä uudempaa tuotantoa. Mallisto tulee myyntiin huhtikuussa 2009.

Itseäni ainakin voisi kyseiset tuotteet kiinnostaa, jos olisi tarvetta tapetoimiselle. Tapetit toimisivat varmasti hienosti ainakin yhden seinän koristuksena, mutta huoneellinen Unikkoa voisi olla liikaa.


Tämä voisi toimia valoisan vaaleasävyisen huoneen väripilkkuna.


Lähde (Kuva ja teksti): Marimekko.com

Saakelin sohva

Ostimme syksyllä asuntoomme IKEAsta kolmen istuttavan Lillberg-sohvan. Sohva sopii hyvin asuntoomme, miellyttää silmää, mutta yksi aivan raivostuttava vika siinä on.
Sohvatyynyt valuvat jatkuvasti, ja niitä saa olla korjailemassa koko ajan.
Tyynyt eivät ole rungossa mitenkään kiinni, joten pitäisi kehittää jokin viritys millä ne saa pysymään paikallaan.



Ollaan mietitty tyynyjen alle mattojen liukuesteverkkoa, ommeltavia tarranauhoja yms.

Onko joku muu törmännyt samaan ongelmaan, ja miten olette ratkaisseet ongelman?

Hummailua alennusmyynneissä

Opintolainojen tilille saapuminen aiheuttaa väistämättömän shoppailuvimman. Sitä rahaahan on niiiin paljon, et kyllä sitä voi vähän shoppailla...

Tällä kertaa mukaan tarttui pari alennusmyyntilöytöä, kanta-asiakastarjouksia ja välttämättömiä ostoksia.

Stockmannin alesta löytyi More & Moren villakangastakki edulliseen 50 euron hintaan sekä Fris & Companyn laukku. Kerrankin aleostokset tulivat tarpeeseen. Vanha villakangastakkini on jäänyt aivan liian isoksi (mikä miellyttävä ongelma) ja laukkujahan ei ole koskaan liikaa...

Samasta puljusta tarttui kantishintaan kaksi meikkisivellintä sekä säilytyspussukka niille. Säilytän siveltimiäni purkissa kotosalla enkä matkallakaan halua tunkea niitä meikkipussiin paljaaltaan. Mukaan lähti myös Maybellinen neljän värin luomiväripaletti.

Hennesiltä ostin mustan myssyn, jota olen jo jonkin aikaa kaipaillut. Pipo on jotenkin liian pipo eikä kaiken lisäksi sovi otsatukkaiselle, jos pipo pitäisi pystyä riisumaankin julkisilla paikoilla. Ilman mitään en kuitenkaan halua kulkea, joten myssy sopii kaupunkivarustukseen erittäin hyvin.

Stockalta ostin myös Falken merinovillaiset sukkahousut lämmittämään jalkojani. Toivottavasti ovat hyvät ja sopivat, sillä hinta oli hieman suolainen opiskelijabudjetille...

Ja kuten huomata saattaa, suurin osa ostoksista oli taas ihan normihintaisia...

Täydellisen lompakon metsästys

Tällä hetkellä lompakon virtaa hoitaa pari marimekon kukkaroa; keskikokoinen ja mini keskikoisen sisällä. Viritys on ollut hyvä ja käytännöllinen, kortit ja setelit ovat isossa ja kolikot voi sujauttaa pienempään. Valitettavasti yli viiden vuoden käytön jälkeen alkaa isomman kukkaron kangas rikkoontua ja lukitusmekanismi on jo pahasti löystynyt... Ei ole kiva keräillä kortteja Lindexin lattialta... Lisäksi korttien määrä alkaa olla jo aika hurja, joten oikeaa saa tovin etsiä pinosta.

Olen koittanut etsiä itselleni jotain "aikuisempaa" vaihtoehtoa eli jotain oikeaa lompakkoa. Tyylikäs, nahkainen tai ainakin jotain sinne päin, tasku, jossa kolikot pysyvät, paljon tilaa korteille, tiukat korttitaskut ja oikean kokoinen. Ei mikään jätti-iso, joka ei mahdu laukkuun, muttei mikään mihinkään. Haluamaani ei tahdo millään löytyä; milloin lompakko pitäsi sulkea vetoketjulla, joko kolikot tai setelit tippuvat lattialle tai sitten kortit eivät mahdu lompakkoon tai eivät pysy paikoillaan.

Tänään hiplailin Friis & Companyn kirkkaanpunaista lompakkoa, jolle olisi jäänyt hintaakin vain 11 euroa. Valitettavasti lompakko oli liian iso. En tahdo millään jaksaa ottaa laukkua ruokakauppareissuille mukaan, joten lompakon on mahduttava taskuun. Tai muuten käy niin, etten jaksa ottaa lompakkoa matkaan ja poikaystäväni joutuu maksamaan ostokset:)

Joten täydellisen lompakon etsintä jatkuu.

Millainen lompakko sinulta löytyy?

Uusi vuosi, uudet kujeet...

Vuoden vaihteessa on tapana aloittaa jotain uutta; uusi harrastus, laihdutus, tupakkalakko, jumpassa käynti... Minä päätin aloittaa uuden blogin, kuten varmasta aika moni muukin nykyään.

Olen parikymppinen yliopisto-opiskelija, jolla opintojen loppumiseen alkaa olla lyhyempi aika kuin niiden alkamiseen. Pidän lukemisesta, ulkoilusta (paitsi kävelylenkkeilystä), elokuvista, ja olen täysi the Simpsons-addikti.

Blogistani on todennäköisesti tulossa varsinainen sekametelisoppa, sillä pelkän ruoka- muoti- tai neuleblogin pitäminen tuskin onnistuisi. En kokkaa tarpeeksi, pelkästä pukeutumisestani tuskin riittäisi oman blogin verran juttua ja käsityöt tuppaavat valmistua niin hitaasti, että päivitystahti olisi melkoisen hidas.

Blogiini todennäköisesti ilmestyy juttuja yllämainittujen lisäksi myös harrastuksestani laskettelusta tai pikemminkin sen opettelusta. Tämän kauden tavoitteena on ottaa leikkaava käännös kunnolla haltuun.