Arvontavoitto:)

Tälläistä posti kiikutti pari päivää sitten laatikkooni:




Osallistuin taannoin Secret Wardrobe-blogin arvontaan, ja kerrankin arpaonni osui kohdalleen.

Kahvikissan banaanileivokset

Kun banaanit mustuvat pöydällä silmissä, kannattaa kokeilla tätä. Aiemmin olen tehnyt tätä lapsuudenkotoa löytyvällä reseptillä, mutta koska resepti on siellä ja minä täällä, ja vanhemmatkin ovat reissun päällä, täytyi turvautua googlen apuun. Ohjeen otin Hellapoliisilta. Todennäköisesti aivan sama kuin äidiltä löytyvä resepti.



Puolitin aineet (paitsi kuorrutteen), koska alkuperäinen ohje on n. 50-60 senttiselle pellille, itselläni on 30 cm. Jos haluat paksumman ja ei-läpinäkyvän kuorrutteen, tuplaa alkuperäisen ohjeen määrät.

Kahvikissan banaanikakku (puolitettu)

150 g voita
2 dl sokeria
2,5 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
2 banaania
0,5 dl vahvaa kahvijuomaa

Kuorrutus:
5 dl tomusokeria
5 rkl kahvia tai kahvilikööriä

Koristeeksi:
kahvinpapumakeisia tai jotain muita suklaakoristeita

Vaahdota rasva ja sokeri, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää taikinaan soseutetut banaanit yhdessä jäähtyneen kahvin kanssa. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 175 asteisessa uunissa n 25 minuuttia. Sekoita notkea kuorrute tomusokerista ja kahvista ja levitä se kakkulevylle. Leikkaa levy paloiksi ja viimeistele kahvinpapumakeisilla.

Kaalikin maistuu hyvältä, kunhan voita, kermaa ja siirappia on tarpeeksi.

Tänään avattiin virallisesti loppukesän ja syksyn kaalikäärylekausi. Viime vuonna kääryleitä päästiin maistamaan vain kaksi kertaa. Tänä vuonna on tarkoitus parantaa roimasti. Minkä tahansa uuden alottamiseenhan yleensä liittyy erilaisten hankintojen tekeminen (ainakin omalla kohdallani); nyt hankittiin iiso kattila. Kaalin keittäminen on aika hankalaa, jos kaalin ja kattilan reunan väliin ei mahdun kunnolla edes hankala. Kuuman veden päälle saaminen ei ole kivaa, ei edes pienissä määrin.

Ohjeen bongasin Pastanjauhajien blogista viime syksynä, kun metsästin ohjetta kaalikääryleisiin. Tällä ohjeella saa maailman parhaita kaalikääryleitä! Voittavat todennäköisesti äitisi tai mummosi tekemät (jos he eivät ole käyttäneet samaa reseptiä:)) Huono puoli on se, että tällä ohjeella saa kääryleiden paistoon kulumaan puoli päivää, mutta ovat kyllä sen arvoisia, jos vaan aikataulu antaa periksi.

Meillä kaalikääryleet nautitaan ihan sellaisenaan, kuten askeettisesta kuvasta voi huomata:)



Kaalikääryleet - mamma mia (Kootut kokkaukset, Mysi Lahtinen, Otava, 1991)

Kaalikääryleet ovat se toinen herkku, jota kukaan ei ole koskaan onnistunut valmistamaan niin kuin äiti silloin ennen. Se toinen sortti on tietysti lihapullat. Äidin kaalikääryleet, äidin lihapullat - voi kun sais vielä kerran elämässään.
Melko lähelle lapsuuden kaalikääryleitä pääsee seuraavan ohjeen avulla:

iso kaalinpää
1/2 kg tavallista jauhelihaa
2 dl kypsää riisiä
4 dl kermaa
siirappia
4 lihaliemikuutiota
valkopippuria
suolaa
2 munaa
voita

Kermaa tarvitaan neljä desilitraa eli kaksi purkillista. Kerma ei saa olla mitään kevytkerman litkua vaan paksua vispikermaa. Jos oikein hirvittää, voi toisen purkin kohdalla panna silmät kiinni. Pois sitä ei saa jättää, muuten kääryleistä tulee vaimon kaalikääryleitä.
Keitä kaalia suolattomassa vedessä sen verran, että lehdet vähän laiskistuvat. Nosta kaalinpää vedestä valumaan äläkä kaada keitinvettä pois. Lehdi kaali. Silppua sisimmät pikkulehdet jauhelihan, munien ja kypsien lihaliemessä keitettyjen riisien joukkoon ja mausta täyte valkopippurilla, suolalla, siirappi- ja kermatilkalla.
Kuumenna korkealaitainen pelti uunissa sillä aikaa, kun kiehautat pari kolme desilitraa kaalinpään keitinveteen tehtyä lihalientä.
Ota pelti uunista ja sulata siinä reilusti voita saman tien. Rullaa kääryleet pellille ja ennen kuin pistät sen uuniin käännä kääryleet nurin niskoin. Paista niitä 225-asteisessa uunissa niin kauan, että ne ovat melkein kärähtämäisillään.
Vedä pelti ulos ja valele kaalikääryleitä langanohuella siirappinorolla ja vähän paksummalla kermalurituksella. Käännä sitten kääryleet ja pane pelti taas uuniin.

Kun toinenkin puoli on valeltu ensimmäisen kerran ja kääryleet taas käännetty, pitää lämpöä vähentää alle 200 asteeseen. Sitten paistetaan, valellaan ja käännellään kermalla ja toisinaan siirapilla, välillä kaalin keitinveteen tehdyllä lihaliemellä ja pannulle valuneella tummankiiltävällä nesteellä.
Parin tunnin kumartelun ja paistamisen jälkeen käännetään lämpö uunista kokonaan pois. Kääryleet jätetään uuniin hautumaan omia aikojaan.
Nyt on keittiössä niin ihana tuoksu, että on ihan pakko maistaa. Kääryleet maistuvat hyvälle, mutta eivät vielä alkuunkaan äidin kaalikääryleille. Niitä saadaan valitettavasti vasta huomenna.
Nosta pelti kylmään paikkaan ja peittele se turvaan. Pane kupillinen kaalinkeittovettä jääkaappiin ja heitä loput menemään.
Lykkää pelti sitten huomenna hyvissä ajoin ennen päivällisaikaa uuniin, valeltuasi kääryleitä sitä ennen jääkaapissa olleella kaalivesitilkkasella ja kermalla. Kuumenna kääryleitä miedossa lämmössä. Silloin ne saavat sen oikean, äidin kaalikääryleiden maun."

(Itse käytin vain yhden lihaliemikuution neljän sijaan aromivahventeen takia. Lue lisää täältä.)

Mustikkapiirakkaa:P

Mitäpä sitä muuta mustikoista voi tehdä kuin piirakkaa. Varsinkaan puoliraaoista, joita oli pakko kerätä, kun kypsiä ei vielä ollut:) Olivat ne sentään jo sinertäviä, eivätkä viininpunaisia (tai vihreitä).Alkuperäinen ohje löytyi epämääräisen googlettelun jälkeen täältä.

Olen testimielessä nyt muutaman kerran ostanut luomukanan munia. Enkä taida enää taviksiin palata. Munien haju, maku ja väri on paljon "aidompi". Harvemmin tavalliset kanan munat värjäävät taikinan niin keltaiseksi kuin luomumunat tekevät. Kalliimpiahan ne ovat kuin tavalliset, mutta aika harvoin niitä tarvitsee, joten kovin suuri menoerä niistä ei pääse muodostumaan.

Mustikkapiirakka


Pohja/muruseos:

250 voita
8dl vehnäjauhoja
3dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2tl soodaa
2tl vanilliinisokeria
1 luomumuna
2dl kermaviiliä

Täyte:

2prk rahkaa
2 luomumunaa
1½dl sokeria
2tl vanilliinisokeria

Pinnalle:

mustikoita (n.7dl)

Sekoita kaikki kuiva-aineet keskenään. Sulata rasva ja sekoita kuiva-aineiden sekaan. Ota noin 5 desilitraa muruseosta syrjään. Sekoita taikinaan muna ja kermaviili. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle.

Sekoita täytteen ainesosat keskenään ja kaada pellille. Ripottele pinnalle marjat. Ripottele päälle syrjään ottamasi muruseos (ja jos unohdit sen, ei se haittaa).
Paista 200 asteessa uunin keskitasossa noin 30-40min.