Satumetsän taikaa

Tämä on täyttä rakkautta ensisilmäyksellä. Löysin sen sattumoisin eksyessäni Iittalan-sivuille. Luulin, että Taika olisi se oikea, mutta olin väärässä. Satumetsä se on.





Mikä kuvio, raikkaat värit ihanat hahmot. Pakko saada.

Kuvat: Iittala

Ahkerointia ja bataattiröstiä

Huh huh, oonpas ollut tänään ahkera. Heräsin aamunkajastukseen jo kello 6.35 ja uni ei enää tullut silmään. No aikainen herätyshän on hyödynnettävä ja ensimmäiset koneet pyykkiä pyörivät jo seitsemältä pyykkituvassa. Pesin niiden perään vielä toiset kaksi. Sain vihdoin ja viimein pestyä pyykkikorin pohjalla pyörineitä vaatteita, jotka eivät oikein sovi mihinkään koneelliseen.

Kymmeneltä olin jo reippaana kaupassa ja päätin kokeilla tänään Jokapäiväistä leipää-blogissa ollut bataattiröstin ohjetta. Taiteilin lohesta kaveriksi medaljonkeja ja höyrytin hieman pakastekasviksia.



Ja ruuan maku? En itse ollut mitenkään erityisen ihastunut tuohon röstiin, jokin siinä vain tökki. Ja aina pääsee unohtumaan, että olen totaallisen kyllästynyt paistettuun loheen. Sain sitä yliannostuksen vielä kotona asuessani.
No tulipahan kokeiltua.

Nyt pitäisi vielä aktivoitua ja käydä ulkona ja/tai lukea kansantaloustieteen tenttiin. Kiinnostaa kiviäkin. Se kansis siis.

Tuntitestausta: Les Mills BODYATTACK(tm)

Laskettelukausi alkaa lähetä loppuaan, ja tilalle täytyykin löytää jotain muuta liikuntaa. Itselläni oli syksyllä 2007 (onpa siitä jo kauan!) opiskelijajäsenyys paikalliseen kuntokeskukseen, joka tarjoaa siis kuntosalia ja monipuolisia ryhmäliikuntamahdollisuuksia. Tuolloin käymiseni rajoittui Bodypumppiin, pilatekseen ja Bodybalanceen. Tämä keskeytyi kun lähdin vaihtoon, enkä vaan saanut syksyllä käytyä ostamassa opiskelijahintaisia lippuja.

Maanantaina kuitenkin repäisin, ja raahauduin hakemaan kymmenen kerran kortin ja menin ensimmäistä kertaa yli vuoteen pumppiin. Tuntui vielä torstainakin reisissä, kun en tajunnut laittaa tarpeeksi vähän painoja... Ahneellahan on tunnetusti paskainen loppu.

Tänään valitettavasti päivän ainoa Bodypump oli vasta puoli kahdeksalta illalla, jos siihen aikaan harrastan jotain rankkaa liikuntaa, voi olla varma, ettei uni tule helpolla. Vaihtoehdoiksi jäi siis Bodyattack, Bike60 (eli spinning 60 min) tai Bodycombat. Bike60 on ihan liian pitkä tälläiselle rapakuntoiselle, joten kahdesta ryhmäliikunnasta oli valittava. Pienen surffailun perusteella attack kuulosti siltä, että siellä olisi helpompi lusmuilla ja siinä on helpompi koreografia.

Ajattelin käydä testailemassa myös muita tunteja ja kirjoitella niistä sitten tänne. Ehkä joku muukin rohkaistuu kokeilemaan uusia kuvioita vanhojen tuttujen sijaan.
Eli tässä ensimmäinen osa Papaija testaa-sarjaa.
(Olipas pitkä alustus)

Menin tunnille, sillä mielin, että tulen kuolemaan siellä. Lämmittelyn aikana olinkin melko varma siitä, ja vilkuilin kauhuissani kelloa kauanko tunti kestää.
Bodyattackissa on siis juoksua (PALJON!!), hyppyjä, perus aerobic-liikkeitä, punnerruksia, vatsoja, kyykkyjä sekä askelkyykkyjä.

Tunnilla muodostettiin myös välillä rinki, jossa juostiin salia ympäri ja välillä kokoonnuttiin keskelle salia. Erään biisin aikana porukka jaettiin myös kahteen osaan, jossa vuorotellen tehtiin kahta eri liikettä.

Tunnin biisit ovat aika kovatempoisia ja alussa olikin aika vaikea pysyä mukana, kun liikkeet olivat vieraita ja olisi pitänyt todella nopeasti pystyä reagoimaan. Tunnilla olisi avuksi, jos omistaisi hyvän rytmitajun (tai edes sen rytmitajun). Ohjaaja näyttää kuitenkin liikkeistä myös kevyempiä versioita, joten jos tuntuu rankalta, voi tehdä niitä.

Syke pysyy kyllä korkealla koko tunnin ajan ja hiki tulee ihan varmasti. Jos ei kammoksu aivan täysin aerobictyyppisia tunteja ja haluaa hikoilla, kannattaa tunnille mennä. Sarjat eivät ole kuitenkaan mitenkään kovin monimutkaisia, jopa minä pysyin suurinpiirtein mukana. Henkilökohtaisesti inhoan kaikkia koreografisia tunteja ja minua ei saisi ikinä esimerkiksi Bodysteppiin tai Bodyjamiin.

Selvisin tunnin kuitenkin hengissä, ja aion todellakin mennä toistekkin. Mukaan kannattaa ottaa aerobic-kenkien sijaan kunnon lenkkarit, sillä tunnilla juostaan paljon. Tosin kannattaa tarkistaa omalta salilta, onko lenkkareiden käyttäminen sallittu. Ja kannattaa ehkä valmistautua siihen, ettei alussa näytä mitenkään maailman sulavimmalta, mutta kyllä se siitä. Itse ainakin välistä koikkelihdin vähän miten sattuu, kun tipuin hieman kärryikltä. Tunnista tuli hyvä fiilis, ja pystyi oikein tuntemaan kuinka rasva paloi ja kunto kasvoi:D

Hajooko pääsi?

Jos edelleen laskettelet/lautailet ilman kypärää, lue seuraava.

"Natasha Richardsonin perhe on kerääntynyt New Yorkiin ollakseen lähellä hengenvaarallisesti päänsä loukannutta näyttelijää. Useampien lehtitietojen mukaan näyttelijä on aivokuollut.

- Toivoa ei ole, perheystävä sanoi People-lehdelle tiistai-iltana.

- Fakta on, että hänen sydämensä lyö, mutta hän on aivokuollut.

Brittilehti Daily Mail kertoo, että näyttelijää pidetään elämää ylläpitävässä laitteessa, jotta läheiset voivat hyvästellä hänet.

Näyttelijän perheellä voi olla edessään vaikea tehtävä.

- Se ei ole vielä ajankohtaista, mutta heidän on irrotettava hänet (laitteesta), People-lehden lähde totesi.

Onnettomuus sattui laskettelureissulla Quebecissä. Richardson oli aloittelijoiden rinteessä harjoittelemassa laskettelua, kun hän löi päänsä.

Laskettelukeskuksen edustaja kertoo, että näyttelijä ei aluksi valittanut kipuja, vaan jopa vitsaili kaatumisestaan.

- Tuntia myöhemmin hän alkoi voida pahoin. Hän kärsi päänsärystä, joten lähetimme hänet sairaalaan. Verta tai muita merkkejä iskusta ei ollut.

Richardson lennätettiin tiistaina Montrealista New Yorkiin.

Aviomies Liam Neeson keskeytti välittömästi elokuvan kuvaukset ja matkusti vaimonsa sairasvuoteelle. Näyttelijäpariskunnalla on 13- ja 12-vuotiaat pojat."

Lähde: Iltalehti

Kypärä on useissa lajeissa erittäin halpa henkivakuutus. Ratsastuksessa on jo aivan itsestään selvää, että kypärää on käytettävä, jokainen myös tietää, miten paljon pyöräilykypärä päätä suojaisi. Mutta kuinka moni laittaa kypärän päähänsä laskettelurinteeseen lähtiessä, varsinkin jos se tapahtuu vain kerran pari vuodessa?

Suurin osa aktiiviharrastajista sitä käyttää, mutta itse olen huomannut, että monien lajia vähemmän, muutaman kerran talvessa, harrastavien päähän kypärä ei eksy. Se vahinko voi käydä aloittelijalle hitaissa vauhdeissa, puhumattakaan siitä kun nopeus kasvaa ja rinteet jyrkkenevät. Ja vaikka itse olisit "kaatumaton", voi rinteessä olla joku muu, jolla homma ei ole niin hallussa. Jokainen voi kuvitella, miten käy kun lyö pään jäiseen rinteeseen.


Kirjoittaja ei itse nouse hevosen selkään eikä suksille ilman kypärää.

LEVItystä

Viikonloppu vierähti kaverini kanssa Levillä. Lauantai meni vähän säädöksi, ja ei sitten enää ehdittykään rinteeseen. Kittilän Nesteellä kohdalla alko sataa räntäpaskaa taivaalta, joten ei menetty mitään. Laskemisen sijaan käytiin syömässä ihan loistavaa ruokaa, sekä löhöiltiin vaan mökillä leffan ja mässyjen kera. Miten jotkut on tulossa vanhaksi...



Sunnuntaina suunnattiin reippaana jo aamupäivästä rinteeseen. Kelikin oli ihan hyvä, +2-astetta ja taivaalta ei tullut mitään märkää. Aurinkoa ei vaan valitettavasti näkynyt, mutta kaikkea ei voi saada. Onneksi tajusin riisua yhden ylimääräisen fleecen pois (jonka tungin matkalla päälle), sillä pelkällä ohuehkolla fleecellä ja softshell-takillakin tuli jo välistä kuuma.

Osa rinteistä oli aika huonossa kunnossa, mutta onneksi muutama rinne oli tullut vähän vähemmän lasketuksi, joten viihdyimme sitten siellä. Kuvasato jäi vähän huonoksi, ja osa niistä vähistäkin näytti aika huonoilta, oli ollu vissiin asetukset vähän väärin... Oli kyllä mukava käydä vähän muuallakin kuin kotimäessä. Mutta täytyy kyllä myöntää, ettei nämä Suomen kotimaisemat vedä ihan vertoja viime kevään maisemille...

Listat - hyvä minä paha minä

Koska koulutöiden palautuksen deadline lähenee uhkaavasti, on pakko keksiä korvaavaa tekemistä. Ja mikä on sen mukavampaa kuin laatia turhan päiväsiä listoja:)

Hyvä minä
...kierrätän kaiken minkä voi (biojäte, muovi, metalli, lasi, sanomalehdet, keräyspahvi, paristot)
...en jätä laturia seinään
...en käytä stand by-tiloja (paitsi ks. seuraava lista)
...kuljin edelliset kolme vuotta joka paikkaan pyörällä
...en jaksa meikata ylipistolle (ei turhia kemikaaleja)
...käytän kaupassa aina kangaskassia
...ostan vähän vaatteita
...en juo kahvia
...söin monta vuotta luomunautaa
...käyn kaupassa kaksi kertaa viikossa
...en ota pitkiä kuumia suihkuja, mitä nopeammin sen parempi
...en juo maitoa, en ole ikinä osannut juoda sitä. Valehtelin jo joskus 5-vuotiaana hoitotädille olevani maidolle allerginen...
...en ymmärrä suomalaisten sokeaa uskoa siihen, että leipä on terveellistä, jos vaan paketissa lukee "Ruisleipä"
...en myöskään ymmärrä, millä tavalla 6-9 leipäpalan syöminen päivässä voi olla mitenkään erityisen terveellistä...
...en pidä valmisruuista, ja syön niitä harvoin

Paha minä
...kuljen nykyään harrastuksiin autolla (raahaa itse 7 kilsaa suuntaansa laskettelukamoja pyörällä)
...käyn nykyään myös autolla kaupassa
...käytän paljon kosteusvoiteita
...läppärini on aina auki
...kosmetiikan tilaileminen ulkomailta on ihan liian kivaa
...Suomi ei riitä minulle matkakohteeksi, haluan ulkomaille (lentokoneella)
...ostan vaatteita Hennesiltä ja GT:stä
...en syö enää luomulihaa (tosin itsestä riippumattomista syistä, liha tuli aiemmin tutulta tuottajalta)
...tuotan metallipurkkiroskaa ihan liikaa
...kosmetiikkani on ihan täynnä scheissea

Mitä tästä voi huomata, köyhänä opiskelijana olin paljon ekologisempi kuin nyt.

Kemikaalicocktail kihahti päähän

Olen aiemminkin vieraillut Kemikaalicocktail-blogissa syventymättä sen sisältöön paria ekaa tekstiä enempää. Muutama päivä taakse päin eksyin taas kyseiseen blogiin ja tylsyyksissäni (ts. välttelin opiskeluhommien tekoa) päätin alkaa lukea blogia alusta alkaen. Tämä selittääkin pienen blogihiljaisuuden, sillä tekstien läpi lukeminen on vienyt melkoisen paljon aikaa.

Tunnetustihan tieto lisää tuskaa. Varmasti suurin osa ihmisistä on jollain tasolla tiedostanut, minkä kaikkien myrkkyjen keskellä elämme, ja kaikki käyttämämme aineet eivät ole varsinaisesti mitään terveystuotteita. Itse olen esimerkiksi täysin Coca Cola Zero-addikti ja parhaimmillaan (vaiko pahimmillaan?) olen juonut sitä 1,5 litraa päivässä, joskus jopa enemmän. Voiko litku, jossa ei ole yhtään kaloria ja silti se on jonkun väristä ja maistuu jollekkin, olla muka terveellistä? Tuskin. Ja silti sitä on kaatanut satoja litroja elimistöönsä. Nyt kuvottaa.

Mutta mitä tällä kaikella tiedolla pitäisi tehdä? Alkaa elää kuin Kemikaalicocktailin Noora? Nakata juuri tilatut Dermosilin tuotteet menemään, sillä nekin sisälsivät epäterveellisiä ainesosia. Nakata vanhat meikit nurkkaan ja ostaa vain luomua? Luopua muovituotteista, sillä niistäkin irtoaa myrkkyä? Miten ihminen, jonka kaikki aamupalat ja välipalat koostuvat säilykehedelmistä ja muovipurkkiin pakatusta Ehrmannin rahkasta voi enää jatkaa elämäänsä? Säilyttää kännykkää jossain muualla kuin yöpöydällä?

Vai pitäisikö vaan alistua kohtaloonsa? "Ei sitä kuitenkaan voi kaikkea välttää", kuten äitini minulle kommentoi. Vai pitäisikö pyrkiä minimoimaan ne riskit, joihin voi itse vaikuttaa?

Kuten voi huomata tämän blogin kirjoittaja on aivan pihalla. Tästä aiheesta tulee vielä varmasti tekstiä lisää blogiin.

Dermoshopin tilaus

Heh, tajusin just, että oon saanut viikon sisällä jo kolme pakettia:) Tilasin nimittäin uuden mustekasetin tulostimeen, ja se saapui eilen. Valitettavasti kasetissa on jotain vikaa, se suttaa vieläkin noin sadan kokeilutulostussivun jälkeen edelleen paperit...

Kolmas pakettini sisälsi vartalonhoitotuotteita. Ostan suurimman osan kosteusvoiteista ja pesuaineista Dermoshopin verkkokaupasta. Tuotteet ovat riittoisia, sopivat iholleni ja hinta on mitä miellyttävin. Huono puoli Dermoshopissa on se, että tilauksen on oltava vähintään 50 euroa. Joko pitää tilata paljon tuotteita kerralla tai saada tilaukseen mukaan muita ihmisiä. Itse jaan tilaukset yleensä yhdessä äitini kanssa. Näin summa pysyy kohtuullisena, ja ei tarvitse alkaa säätää muiden ihmisten tilauksia.



Tällä kertaa paketista löytyi Voidesaippuaa, suihkugeeli E:tä, ihonhoitovoide E:tä keittiösaippuaa, kylmägeeliä ja energiavoide 35+ äidilleni. Tilaajalahjana sain vielä hammastahnaa, huulikiillon sekä muutamia shampoonäytepakkauksia.

Tuo Ihonhoitovoide E on ihan parasta vartalon kosteusvoidetta, jota olen ikinä kokeillut. Imeytyy nopeasti, ei tee ihosta tahmaista sekä saa ihon tuntumaan todella pehmeältä. Omaa kuivaa ihoani pitäsi jaksaa rasvailla jokaisen suihkukerran jälkeen, mutta ennen tuon rasvan löytämistä, se tahtoi jäädä. Kukapa haluaisi olla suihkun jälkeen tahmeampi kuin suihkuun mennessä. Ehdoton lempparini Dermosilin tuotteista.

Myös Suihkugeeli E on todella hyvää. Sitä ei tarvitse laittaa puolta desiä kerralla, pumppupullosta sitä ei voi vahingossa hulahtaa liikaa, se vaahtoaa, muttei liikaa. Lisäksi se huuhtoutuu hyvin iholta pois, vaikka sitä levittäisi kädellä iholle. Palmolivet sun muuten eivät tahdo huuhtoutua millään, jos niitä ei laita pesusieneen tms.

Voidesaippua on käsienpesufriikin pelastus, varsinkin jos käsienpesuaddiktion lisäksi omistaa erittäin kuivat kädet. Saippua on valmistettu kasviöljyistä.

Keittiösaippua on myös hyväksi havaittu. Kylmägeeli on kokeilussa. Laitan kylmägeeliä levottomiin jalkoihini, jos ne estävät nukkumisen. Jollain oudolla tavalla sen viilentävä vaikutus rahoittaa levottomat jalat...

Huulikiiltoa ehdin jo testailla, se maistui oudolta ja sävy (kupari) oli jotenkin outo. Hammastahnaa pitää jossain vaiheessa kokeilla.

Dermosilin hiustuotteisiin olen suhtaunut hieman skeptisesti. Olen niitä ihmisiä, jotka luottavat vain ja ainoastaan "kampaajatuotteisiin". Tosin tilaan nekin nykyään netistä. Pitäs ehkä rohkaistua kokeilemaan, tuskimpa ne hiukset kerrasta pilalle menee:)

Suora(sa)naista säästöä

Tajusin muutama kuukausi sitten, miten paljon halvemmalla voi saada meikkejä ja muita ihonhoitotuotteita brittiläisistä nettikaupoista. Tosin täytyy tunnustaa, että tämä löytö ei ole kosmetiikkalaskuani pienentänyt, sillä olen vain siirtynyt tilailemaan kalliimpien merkkien tuotteita. Kun kerta niin paljon halvemmalla saa.

Tilasin aiemmin Cliniquen liquid facial soapin ihon puhdistusaineeksi. Se raukka näytti niin yksinäiseltä vessan hyllyllä, joten pitihän sille tilata kaveri...



Feelunique.comista tilasin sille seuralaiseksi saman merkin mild clarifying lotionin. Samassa tilauksessa tuli myös Diorin Diorshow Unlimited-ripsivärikin.

En ole muutamaan vuoteen käyttänyt muita kuin kalliimpien merkkien ripsivärejä. Mielestäni ei ole mitään järkeä ostaa mitään 15-20 euron "halpiksia" kun muutaman euron lisäämällä tai samaan hintaan saa ulkomailta laatukamaa. Muissa merkeissä en ole niin tarkka. Tosin taitaa seuraavat meikkiostoksetkin tulla nettikaupasta, joten tuskin sieltä mitään Maybellineä mukaan tarttuu...