keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Kemikaalicocktail kihahti päähän

Olen aiemminkin vieraillut Kemikaalicocktail-blogissa syventymättä sen sisältöön paria ekaa tekstiä enempää. Muutama päivä taakse päin eksyin taas kyseiseen blogiin ja tylsyyksissäni (ts. välttelin opiskeluhommien tekoa) päätin alkaa lukea blogia alusta alkaen. Tämä selittääkin pienen blogihiljaisuuden, sillä tekstien läpi lukeminen on vienyt melkoisen paljon aikaa.

Tunnetustihan tieto lisää tuskaa. Varmasti suurin osa ihmisistä on jollain tasolla tiedostanut, minkä kaikkien myrkkyjen keskellä elämme, ja kaikki käyttämämme aineet eivät ole varsinaisesti mitään terveystuotteita. Itse olen esimerkiksi täysin Coca Cola Zero-addikti ja parhaimmillaan (vaiko pahimmillaan?) olen juonut sitä 1,5 litraa päivässä, joskus jopa enemmän. Voiko litku, jossa ei ole yhtään kaloria ja silti se on jonkun väristä ja maistuu jollekkin, olla muka terveellistä? Tuskin. Ja silti sitä on kaatanut satoja litroja elimistöönsä. Nyt kuvottaa.

Mutta mitä tällä kaikella tiedolla pitäisi tehdä? Alkaa elää kuin Kemikaalicocktailin Noora? Nakata juuri tilatut Dermosilin tuotteet menemään, sillä nekin sisälsivät epäterveellisiä ainesosia. Nakata vanhat meikit nurkkaan ja ostaa vain luomua? Luopua muovituotteista, sillä niistäkin irtoaa myrkkyä? Miten ihminen, jonka kaikki aamupalat ja välipalat koostuvat säilykehedelmistä ja muovipurkkiin pakatusta Ehrmannin rahkasta voi enää jatkaa elämäänsä? Säilyttää kännykkää jossain muualla kuin yöpöydällä?

Vai pitäisikö vaan alistua kohtaloonsa? "Ei sitä kuitenkaan voi kaikkea välttää", kuten äitini minulle kommentoi. Vai pitäisikö pyrkiä minimoimaan ne riskit, joihin voi itse vaikuttaa?

Kuten voi huomata tämän blogin kirjoittaja on aivan pihalla. Tästä aiheesta tulee vielä varmasti tekstiä lisää blogiin.

4 kommenttia:

  1. Ei hätää, hengissähän olet tähänkin asti selvinnyt =)
    Voin kertoa, että se olo, mikä tulee kun pikkuhiljaa korvaa pahimpia kemikaaleja paremmilla vaihtoehdoilla, on.. ainakin eritäin palkitsevaa.
    Joskus myös aika häröä, kun aistit herkistyvät eikä kestä enää yhtään kemiaa.. Mutta siis vasta parin vuoden päästä. Jos yrittää liikaa liian nopeesti, tulee vaan krapula, sano mun sanoneen..

    Mikä on paras ja toimivin muutoskeino ihan kaikessa?
    Se alkaa L-kirjaimella ja löytyy ensimmäistä kertaa Suomessa (e)kirjan kansista
    http://olli.posti.googlepages.com/nutrix.pdf

    Älä pilaa ittees muuttumalla ekohipiksi, vaan anna laatutietoisuuden, hyvän olon ja mielihalun johdattaa..

    Enjoy life!

    T.Ola

    VastaaPoista
  2. Heh, tuskimpa musta ekohippiä saa tekemälläkään:D Tässä ei enää kohta ehdi edes opiskella, kun tietoa tulee ovista ja ikkunoista sisään:)

    VastaaPoista
  3. Hih, mäkin syön kyllä Ehrmannin rahkaa, toisinaan. Kivaa, että löysit Kemppariin, älä ahdistu!! Aloita jostain, siirrä vaikka se kännykkä pois yöpöydältä ja muista ottaa laturi seinästä kun puhelin on latautunut!!

    -Noora

    VastaaPoista
  4. Eiköhän tämä tästä:) Varsinkin kun tajusin, mitkä mahdollisuudet tässä on laatia listoja:D

    Nimim. listafriikki löytää kyllä jokaisesta asiasta valoisatkin puolet.

    VastaaPoista